Naisten suhteen olen siinä mielessä hukassa, että olen sekä toivoton romantikko että seksuaalisesti ylilatautunut. Niinpä aina sinut nähdessäni tunnen kärvistyväni olemattomiin, kun samanaikaisesti haluan saada mielesi sulamaan ja vartalosi palamaan.
Kuten tänään. Sinut tavatessani takertelen sanoissani, katseeni harhailee ja jäseneni innovoivat kokonaan uusia pakkoliikkeitä. Sinua se lähinnä huvittaa. Sinä näet lävitseni ja lisäät tuskaani väläyttelemällä sääriäsi ja hypistelemällä korviasi, mutta saan viedyksi lyhyen palaverin kunnialla loppuun. Kello on yli viiden, olemme viimeiset tässä kerroksessa. Kättelemme tuttuun tapaamme, ja teet lähtöä omalle osastollesi.
Katselen nieleskellen, kun kävelet viettelevästi keinahdellen hissille. Tiedät minun katselevan ja nautit kiusaamisestani. Tätä on jatkunut jo viikkokausia, ja tunnet heikot kohtani. Mutta tiedät myös sen, että on vain ajan kysymys, milloin sisäinen leijonani lopulta murtautuu ulos, käy päälle ja ottaa sinut.
En vain vielä tiedä, että sinä olet siihen täysin valmis itsekin. Hissin luona pyörähdät ympäri, korjailet hiuksiasi ja alat kävellä takaisin. Kohta tiedän.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Kuulostaa hyvin tutulta. Hyvin tutulta. Sen takia hän siis väpisi sillein, kun tavattiin. Kiitos tästä.
Lähetä kommentti