tiistai 17. helmikuuta 2009

Puhallus

Raitiovaunu rämistelee etäälle ja korostunut hiljaisuus laskeutuu kortteliin, kun keskustan eräässä kivijalkagalleriassa jään tarkastelemaan samaa taulua kanssasi. Olet pukeutunut mustaan talvitakkiin, hameeseen ja saappaisiin, ja näen syrjäsilmällä tummien hiuksiesi kimaltelevan spottivaloista. Sinulla ei näytä olevan kiirettä siirtyä seuraavan taulun eteen. Kuulen sukkahousujesi sihinän, kun vaihdat painoa jaloillasi ja käännyt samalla aavistuksen minuun päin.

Työnnyn kumarassa kohti taulua ja annan ymmärtää tutkivani yksityiskohtaa. Kun viimein suoristaudun, peräännyn vinottain niin että tulen melkein sinuun kiinni. Kääntyessäni suuni on silmiesi korkeudella.

Puhallan vienosti silmäripseäsi. Se saa sinut räpyttelemään hymyillen silmiäsi, kun teemme hiukan tilaa. Samaan aikaan ystäväni ilmestyy gallerian ovelle, ja joudun lähtemään hänen mukanaan eteenpäin.

Ei kommentteja: